Tässä omassa kalorivajeessani (katso alempi postaus) olen tänään miettinyt aika paljon ev.lut -kirkkoon kuulumista sen jälkeen, kun luin VATA ry:n (Vakaumusten tasa-arvo) tänään julkaistun tiedotteen, jossa kerrottiin eroakirkosta.fi -palvelun saavuttaneen 400 000 eronneen rajapyykin olemassaolonsa aikana. Myönnän itsekin käyttäneeni palvelua joskus kahdeksan vuotta sitten, mutta nyt huomaan tuntevani jopa vähän harmitusta siitä, että olen osa tuota 400 000 suomalaista. Kerronpa teille, miksi..
Eroakirkosta.fi -sivusto on ollut uutisissa aina silloin, kun Räsäsen Päivi on aukonut suutaan homoillassa tai joku hihhuli on mesonnut jotain sekavaa mantraansa jossain, joka sitten on saanut ihmiset reagoimaan asioihin eroamalla kirkosta. Tuo sivusto ja koko VATA ry ovat pelanneet pelinsä hyvin, sillä aina kun pienikin piikki on eroamisten osalta ollut havaittavissa, niin tästä on heti tiedotettu mediaan, jolloin aiheesta on tullut sellainen klassinen "itseään toteuttava ennustus", joka on alkanut pyöriä ja kasvaa. Näiden kohujen taustalla eivät kuitenkaan ole olleet yleensä ev.lut -kirkon toimijat, vaan täysin eri henkilöt (kuten Räsäsen Päivi), mutta sivusto on toki ottanut kaiken irti tästä uutisarvosta kerta toisensa jälkeen. No hyvä on, onhan kirkollakin ollut näitä "en halua työskennellä hänen kanssa, koska hän on ei-mies" -pappoja, mutta niihin on nykyisin otettu kunnolla ja vahvasti kantaa.
Mitä sitten tulee omaan suhteeseeni kirkon kanssa, niin todettakoon että aikanaan pitkien pohdintojen jälkeen erosin kirkosta, koska en kokenut olevani uskonnollinen ihminen. En koe sitä vieläkään, mutta huomaan ehkä paremmin, miten paljon hyvää kyseinen organisaatio tekee tässä nykyisessä hektisessä maailmassa. Niinpä olenkin miettinyt, mitä jos liittyisin uudelleen kirkkoon - olisiko se väärin? Olen aivan varma, että maassamme on vielä minua huomattavasti maallisempia ihmisiä, jotka kuuluvat kirkkoon niistä syistä, mitä kirkko tekee ja mitä arvoja se edustaa.
Kirkkoon kuuluminen toki tässä kohdassa toisi mukanaan pelkät kirkkohäät, joten tämä koko pohdinta näyttäytyykin nyt sitten siinä valossa. Väitän kuitenkin, että tämä pohdinta perustuu vain ja ainoastaan ajatukseen eräänlaisesta vastaiskusta tuolle eroakirkosta.fi -sivustolle ja sille, miten typerien asioiden takia kirkosta nykyisin erotaan. Ja kyllä, tähän loppuun voisin laittaa pidempää pohdintaa siitä, miksi kenenkään pitäisi alunperinkään olla tilanteessa jossa ainoastaan eroaminen on valintana, mutta en nyt kalorivajareissani jaksa lähteä syvempään pohdintaan kirkon symbolisesta roolista osana yhteiskuntaamme historiallisessa viitekehyksessä tarkastellen. Mut jos joku haluaa lähteä tälle tielle, niin olen valmis lähtemään kommenttikentässä mukaan.
Summa summarum, kirkkoon liittyminen on alkanut taas viehättää - ei uskonnollisuuden takia, vaan sen takia mitä tuo organisaatio edustaa ja tekee tässä hetkisessä maailmassamme.
Niin, mitä mieltä muut aiheesta ovat?