Häämessut Tampere-talossa 8.2. - "Miten on, ehkä ensi vuonna morsian pääsee itsekseen, ettei tarvitse tulla mukaan valvomaan?"

Yleiskuva toisesta kerroksesta alas Sorsapuistosaliin

Vihdoin se päivä saapui - päivä, jolloin Tampereen perinteiset häämessut olivat taas käsillä. Tätä päivää oli odotettu ja hekumoitu jo hetken aikaa, sillä merkitsihän se meille osaltaan eräänlaista hääsuunnittelun konkretisoitumista ja uuteen vaiheeseen siirtymistä. Näistä messuista oli puhuttu jo pitkään, joten olimmekin heti lauantaina valmiina täysin uuteen kokemukseen, jota häämessut meille molemmille edusti. Päätimme siis lähteä ennakkoluulottomasti Tampere-taloon katsomaan, mistä touhussa oli kyse ja mitä messut meille voisivat tarjota.

Saavuimme Tampere-taloon lauantaina hieman ennen kello yhtä innostuneina ja hieman hämmentyneinä siitä, mitä sisällä kohtaisimme. Aula ja käytävätilat eivät vielä paljastaneet mitään tapahtumasta, joka oli piilossa talon takaosassa sijaitsevassa Sorsapuistosalissa. Saliin saapuessamme tämä tapahtuman todellinen luonne sitten paljastui: olimme kävelleet keskelle hyvin suurimuotoista ja hämmentävää myyntinäyttelyä, jossa oli tarjolla kaikkea mahdollista häihin liittyvää; niiden perusjuttujen (juhlapaikat, pitopalvelut, kuvaajat yms.) lisäksi oli mahdollista laittaa rypyt sileiksi ja silmät tarkoiksi, rinnat suuriksi ja nenä kuntoon. Kaikkea mitä kuvitella saattoi tuntui olevan tuolla tarjolla!

Messuilta piti toki kuitenkin hankkia lisää häälehtiä...

Tuo kaikki oli hyvin hämmentävää, emmekä oikein tunteneet oloamme kovin kotoisaksi tuossa paikassa. Ehkä kyseessä oli tietynlainen identiteettikriisi, koska ensimmäistä kertaa meitä (tai siis Maria, minähän olin miehenä tuolla ns. ilmaa) puhuteltiin morsiameksi ja sulhaseksi. Täytyy toki myöntää, että oli tuolla monia hyviäkin juttuja, kuten vaikkapa muutama myyjät joiden kanssa keskustelin valo- ja savu-efektien vuokrauksista ja suunnitteluista. Juttelimme myös hotellien kanssa hääyöpaketeista, ja askarteluliikkeiden esitteistä saimme paljon ideoita kutsuihin, eli ei tältä osin täysin hedelmätön reissu. Myös yläkerrassa sijainnut käytettyjen häämekkojen ja muiden asujen myyntitapahtuma oli varsin mielenkiintoinen ja positiivinen kokemus, sillä kaikenlainen kierrättäminen on tällaisissa hankinnoissa varsin kannatettavaa. [Morsiamen täydennys: Lisäksi siellä morsian pääsi ensimmäistä kertaa hiplailemaan häämekkoja ja olihan se jännää, vaikka sovitusjonoon ei vielä uskaltanutkaan mennä].

Mitä tapahtumasta sitten jäi käteen? Noiden edellä mainittujen keskustelujen lisäksi kieltämättä kohtuullisen vähän. Tapahtuma ja eri palveluiden hinnat osoittivat miten hienoa on, kun monet häissä tarvittavat asiat on jo sovittu ystävien kanssa tehtäviksi - säästämme, ja toki juhlat tuntuvat aikanaan muutenkin yhteisöllisemmiltä, kun on saanut yhdessä läheisten kanssa niitä tehdä. Toki tuollaisilla messuilla on paljon erilaisia "messutarjouksia", joten siinä mielessä hyvä messukävijä säästää juhlissaan mukavan summan näillä tarjouksilla.

Flaijereita, esitteitä ja häälehtiä

Me emme kuitenkaan tunteneet messuilla oloamme kovin kotoisaksi, ja erityisesti minä huomasin vetäytyväni tuolla naisvaltaisessa messutungoksessa taustalle, koska tuntui että miehellä oli tuolla vain yksi rooli: raahautua mukana ja päivitellä, paljonko mikäkin maksaa. Eräällä tiskillä tämä minulle hyvin työntekijän puolesta tiivistettiinkin:

"Miten on, ehkä ensi vuonna morsian pääsee itsekseen, ettei tarvitse tulla mukaan valvomaan?"

Ehkä ei tarvitse enää kummankaan tulla. Vaikka varmasti sinne kuitenkin ensi vuonnakin päädymme, tietäähän tuon... 

Häät televisiossa osa 1: Häät sulhasen tapaan (UK) - todellista parhautta!

Blogissa alkaa tänään uusi sarja, jossa pureudutaan vähän kevyempiin aiheisiin kuin nuo häihin liittyvät perinteet. Tarkoituksena on siis käydä läpi television tosi-tv -sarjoja, joissa vietetään häitä erilaisten formaattien ympärillä. Häiden viettäminen televisiossa on hyvin mielenkiintoinen ilmiö, sillä ainakin itse pidän häitä niin yksityisinä juhlina, että koen tv-yleisön hyvin vieraana ajatuksena meidän häissä. Tarkoitukseni onkin tarkastella miten ohjelmat ja niihin valitut parit eroavat toisistaan, ja millainen asema häille eri sarjoissa annetaan.

Ensimmäiseksi otan käsittelyyn yhden meidän omista suosikeistamme, eli brittien BBC:n Häät sulhasen tapaan (Don't Tell the Bride), jota Suomessa näyttävät Nelonen ja Nelosen sisarkanavat. Ohjelmasta on toki tehty suomalainenkin versio, mutta keskityn tässä nimenomaan tuohon BBC:n laatutuotantoon.

Don't Tell the Bride 

• Ohjelman idea: Sulhanen järjestää kavereidensa kanssa pariskunnan häät. Samaan aikaan morsian jännittää toimettomana, miten sulhanen pystyy morsiamen haaveisiin vastaamaan. Jaksossa seurataan häiden järjestelyjä aina suunnittelusta varsinaiseen hääpäivään hyväntahtoisesti ilkeilevän kertoja säestämänä.
• Budjetti ja aikataulu: £12000 ja kolme viikkoa
• Häiden järjestäjät: Sulhanen ystävineen
• Hääpari ja hääparin rooli: Hääparit hyvin usein nuoria työväenluokkaisia tekorusketuksineen ja aksentteineen - mukaan mahtuu mielenkiinnon säilyttämiseksi myös vanhempia pareja, kuten myös samaa sukupuolta olevia pareja. Sulhanen toimii juhlien järjestäjänä ja organisaattorina. Morsian esittelee ohjelmassa omia unelmahäitään, mutta ei osallistu mitenkään varsinaisten häiden järjestämiseen.
• Lopputulema: Muutamien pakollisten itkupotkuraivareiden jälkeen sulhanen järjestää häät, jotka eivät useinkaan vastaa paljoa morsiamen omia haaveita, mutta joissa lähes kaikki vieraat viihtyvät.
• Kiitämme: Ohjelmassa sukelletaan syvälle brittiläiseen hääinstituutioon ja "lädien" sielunmaisemaan.
• Moitimme: Orastava ja nautinnollinen sosiaaliporno häivytetään lopussa taustalle, kun morsian nielee kyyneleet ja löytää vain hyviä puolia sulhasen järjestämistä häistä - olisipa lopputulos sitten kuinka absurdi tahansa (esim. talvihäät tekolumen kera keskellä kuuminta kesää).

Häät sulhasen tapaan on yksi kaikkein leppoisimmista hää-sarjoista, joita televisiosta tulee. Ohjelman perusideana siis on, että sulhaselle annetaan kaikki valta ja vastuu häiden suunnitteluun liittyen, ja morsiamen rooliksi jää ainoastaan toivoa parasta ja pelätä pahinta, sekä esitellä kameralle yhdessä kaason/äidin kanssa omia unelmahäidensä osia kuten kirkkoa, juhlapaikkaa ja häämekkoa. Tällä luodaan samalla selkeää vastakkainasettelua sulhasen ja morsiamen välille, sillä ohjelma on leikattu siten, että aina ensin kerrotaan mitä morsian haaveilee ja tämän perään todellisuus siitä, mitä sulhanen organisoi. Ohjelman esitystapa toimii hyvin, sillä täten lataus saadaan pidettyä hääparin välillä ohjelmassa aina juhliin asti. Ohjelman kohokohtia ovat suunnittelun seuraamisen lisäksi polttarit (sulhanen kustantaa klassisesti itselleen ja kavereilleen viikon juhlintaa Puolassa, kun taas morsian joutuu tyytymään keilaukseen ja itse kustannettuihin drinkkeihin), mekon sovitus (onko sulhanen osannut valita morsiamen haaveileman tylli-unelman) ja itse juhlat (vaikka sulhanen onkin Aston Villan kannattaja, niin miten morsian suhtautuu Villa Parkin stadionilla vietettäviin häihin).

Hämmentävää ohjelmassa on tieto siitä, että organisointi tehdään ainoastaan kolme viikkoa ennen hääpäivää - häiden läheisyyteen nähden sulhanen nimittäin on usein hyvin tietämätön morsiamen haaveista ja suunnitelmista. Tämä osaltaan kertoo siitä, että parit eivät joko ole keskustelleet aiheesta sulhasen vähäisen mielenkiinnon takia, tai sitten sulhanen on vain puhtaan itsekäs. Juuri tuosta syystä meitä ei varmasti ohjelmaan valittaisi, sillä en voisi viedä meidän häitä minnekään paikalliselle rugby-klubille tekopalmukoristeiden sekaan. Sulhasen rooli onkin ohjelmassa hyvin ÄIJÄilevä - eräänlainen vastapaino morsiamelle. Ohjelmassa onkin selvästi sisäänkirjoitettuna ajatus siitä, että normaalit häät ovat yleensä organisoitu morsiamen mieltymysten ja toiveiden mukaisesti.

Vaikka me emme tuohon ohjelmaan koskaan osallistukaan, niin leikitäänpä kuitenkin hetki ajatuksella millaiset meidän häämme olisivat tässä ohjelmassa? Veikkaisin, että tässä ohjelmassa meidän häistä ja niiden järjestelystä ei saisi mitään suurta draamaa aikaan - niin yhteneväinen minun makuni on morsiamen maun kanssa. Hääpaikka olisi varmasti hyvin sama kuin nyt; ainakin sen pitäisi olla sellainen jossa voi juhlia huoletta, mutta paikka on kuitenkin samalla myös tarpeeksi juhlallinen. Kerhola on molempia.

Edelleen menisimme maistraatissa ja kirkossa naimisiin, ja jopa ruoka ja mekko olisivat hyvin lähellä morsiamen omia visioita. Toki jos budjettia riittäisi, niin panostaisin sen varmasti huikean laser-shown ja megalomaanisen äänentoiston luomiseen loppuillan diskoa varten. Muuten häät sujuisivat jälleen kasuaalisti aamuun asti bilettäen ja yhdessä juhlien. Ei, siitä ei vain tulisi kovin hyvää tv-ohjelmaa. Onkin siis ehkä parempi keskittyä katsomaan muiden parien edesottamuksia tuossa hienossa britti-sarjassa!

Mitä mieltä muut ovat kyseisestä sarjasta?

Ps. jee, eilen sovittiin levyjensoittokeikasta ensi kesänä tuttavan häihin - pääsee pomputtamaan kansaa ja testaamaan uusia tanssilattian täyttäjiä, joita on jo tullut hamstrattua omia häitä ajatellen. ;)

Järjestelyiden tilannekatsaus - osa 1

Hei kaikki, pahoittelut siitä että blogi on ollut hiljaa melkein kuukauden. Syytän montaa asiaa, joista yhtenä tietysti tämä klassinen "no mutku on töissä kiirettä ja sit graduakin ja silleen", toisena toki vielä klassisempaa "hämmennyin niin paljon edellisen postauksen viesteistä että itsekritiikki nousi taivaisiin", niin joo ja yksi perinteinen on myös "kun näihin häihin on aikaa eikä meillä ole nyt ollut mitään polttavan tärkeää asiaa niin ovat päässeet unohtumaan taustalle.." Saatte itse valita, mikä/mitkä esitetyistä syistä ovat kaikkein uskottavimpia. Sen verran toki vielä totean, että olen ollut hyvin otettu kaikesta palautteesta, jota blogista on jo tullut sekä kommenttikenttiin että tutuilta kasvotusten. Lupaankin olla aktiivisempi jatkossa - juttuaihioita riittää.. :)

Anyway, nyt kun istun Intercityssä matkalla Helsinkiin ja työjuttuja ei enää läppärillä jaksa katsoa ennen määränpäätä, niin ajattelin kirjoittaa päivityksen. Tällä kertaa en vielä kirjoita hahmottelemastani uudesta "oikeasta" aiheesta (sukunimikeissistä siis), vaan päivitän ensimmäistä kertaa meidän järjestelyiden nykytilanteen ja avaan vähän meidän juhlia. Eli mitä on tähän mennessä tehty/suunniteltu ja mitkä ovat seuraavat askeleet?

Hääpäivä ja vihkiminen yms..
Niin, yllätys yllätys hääpäivä on jo päätetty. Tätä ei kuitenkaan tarkemmin julkisteta vielä hetkeen, mutta ymmärrettävästi itse päivämäärän jo tiedämme. Tässä vaiheessa voi vain todeta, että kesällä 2015..
Allekirjoittaneen pakanallisuuden takia menemme ensin siis maistraatissa vihille ja sitten "hääjuhlapäivänä" suoritetaan avioliiton siunaus kirkossa juhlallisuuksien aluksi. Tämä sopii molemmille, olemme aiheesta keskustelleet paljon ja tämä on toimiva yhteisratkaisu. Mitä tulee hääkirkkoon, niin Tampereella voi kirkon varata vasta vuotta ennen, mutta tuo naapurissamme oleva Tuomiokirkko olisi kyllä kaikin puolin loogisin valinta. Ei muuta siis kuin leiriytymään viraston eteen odottamaan ovien aukeamista edellisenä iltana. Tai sit ei.

Hääpaikka
Paikastahan täällä jo onkin erikseen puhuttu, joten ei siitä sen enempää - Kerhola täyttää kaikki kriteerimme, joten paikka on meille täydellinen.

Pitopalvelu
Tämä on ehkä seuraavana listalla - jotenkin vain nyt jäänyt taustalle, mutta pitäisi skarpata. Kerholassa keittiötä ei enää nykyään vuokrata, joten kaikkein helpointa on ottaa tuo paikan oma pitopalvelu (Kaksi kölviä), josta on myös tullut luetuksi paljon positiivista palautetta. Ilmeisesti isot pitopalvelut kykenevät myös pelkällä vesipisteellä touhut hoitamaan, joten pitää niitäkin selvitellä. Tässä kaikki vinkit/apu ovat toivottavia, ollaan niin untuvikkoja tässä touhussa..

Äänentoisto/Dj/juhlat
Meitsin dj-taustan takia meillä on nää touhut aika kuosissa. Mitään bändiä ei tule, vaan otetaan klassisesti allekirjoittaneen vinyylilevarit ja mikseri ja omista kokoelmista levyt (sekä toki kavereiltakin tiettyjä kiekkoja pyydetään mukaan). Olisihan se vähän hassua että soittaa kaikkien kavereiden häissä ja juhlissa levyjä, mutta sitten omissa häissään olisi jokin poikkeava meininki tän suhteen.
Ideana siis on, että laitetaan levarit kiinni ja pyydetään meidän kaveriporukan taitureita kollektiivisesti hoitamaan jengin pomputusta koko ilta ja yö. Toki jossain vaiheessa sekä sulhanen että morsian vetävät myös omat settinsä, koska eihän ne muuten olisi kunnon bileet.. ;) Klassisella ja hyväksi havaitulla kaavalla mennään, eli ensin vanhaa tanssimusiikkia, sitten pikkuhiljaa tyylejä vaihdellen kohti superbileitä. Tiedetään keitä nakitetaan tätä hoitamaan, onneksi tarjontaa riittää kaveripiireissä. Äänentoistot ja valoshowt yms saadaan myös hoidettua, haluan toki megabileet kaikilla herkuilla. Häiden perustavanlaatuisena johtoajatuksena muutenkin on tarjota ikimuistoiset juhlat kaikille tärkeimmille ihmisille ja enemmän (kasari)hittejä kuin koskaan missään.

Kutsut ja muut keissit, kuvaukset jne
Näihinkin löytyy lähipiiristä osaamista, jota aiotaan käyttää sumeilematta hyväksi. Muutenkin tarkoituksena on osallistaa kaikkia läheisiä kavereita yms mahdollisimman paljon mukaan touhuihin, koska sellainen kunnon yhteisöllisyys on tärkeä osa tällaisia projekteja. Toki kuvaus pitää miettiä kunnolla, jotta ketään vierasta ei liikaa nakiteta töihin koko päiväksi..

Puvut ja muut härpäkkeet
Pohdittu, mietitään ja katsotaan. Toki Kesäkuntoon 2015 -projektilla toivottavasti on jotain vaikutusta omaan pukeutumiseeni. Näistä kaikista lisää myöhemmin. :)

Tällaista, siinä siis alustavaa pohdintaa ja tilannepäivitystä, kysymyksiä ja kommentteja otetaan jälleen vastaan! Vannon myös, että seuraava teksti tulee huomattavasti nykyistä tahtia aiemmin - näitä on kuitenkin mukavana vastapainona muulle kirjoitustyölle kiva tehdä. :)